Kabineteista kaduille ja verkkoon – SYL:n vaikuttamistyö vuosien varrella

SYL on ollut valvomassa opiskelijan etuja jo syntyajoistaan lähtien, mutta identiteetti edunvalvontajärjestönä vahvistui vasta myöhemmin. Alumnit kertovat, millaisia vaikuttamisen tapoja SYL:ssa on eri vuosikymmeninä ollut ja miten politiikan muutokset ovat vaikuttaneet SYL:n toimintaan.

50- ja 60-luvut: suhdetoiminnan merkitys korostui

SYL:oa on toisinaan nimitetty “vaikuttamistieteiden korkeakouluksi”. Nimitys on syntynyt siitä, että huomattavan moni SYL-alumni on ponnistanut politiikkaan ja tehnyt hienon uran vaikuttavissa tehtävissä. SYL:n pitkäaikainen työntekijä Seija Silventoinen allekirjoittaa nimityksen oikeaksi: “Vaikka siellä on esimerkiksi tämän kolme vuotta tai kaksi vuotta tai yhdenkin vuoden, siinä oppii niin paljon tästä yhteiskunnasta jo, kun joutuu tekemisiin erilaisten ihmisten kanssa.” 

SYL:ssä onkin vaalittu ajatusta siitä, että vuosi hallituksessa tai työntekijänä avaa ovia Suomen poliittiselle kentälle ja mahdollistaa verkostojen rakentamisen. Myös edesmennyt alumni Kari Rahiala korostaa suhdetoiminnan ja verkostoitumisen merkitystä SYL:n toiminnassa. Ihmisten tapaaminen on tehokkain tapa vaikuttaa. “[S]en eteen on tehtävä työtä – ei ne tule siitä hyvästä, et sä oot SYL:n pääsihteeri tai SYL:n puheenjohtaja, vaan sen eteen täytyy tehdä työtä.”

Vaikuttaminen 50-ja 60-luvuilla nojasikin pitkälti hyviin henkilökohtaisiin suhteisiin SYL:n ja eduskunnan ryhmittymien välillä. Rahiala muistelee oman aikansa tapaa vaikuttaa: “Minun aikana ei osotettu mieltä. Meidän toimintatapa oli nämä järjestöt plus eduskunta [ja] hallitus.”

70- ja 80-luvut: ylipolitisoitumisen ajasta ammattimaiseen vaikuttamiseen

Kiinteässä yhteistyössä puolueiden kanssa oli hyötynsä ja haittansa. 70-luvun poliittinen kuohunta heijastui myös opiskelijajärjestön toimintaan ja monesti paikat SYL:ssa jaettiin puolueiden kesken. Moni alumni kokee silti 70-luvun ajaksi, jolloin SYL:n toiminta oli vaikutusvaltaisimmillaan. Puolueet kaipasivat uutta jäsenistöä ja SYL:n edustajia kuultiin mielellään. “Se oli se molemminpuolinen intressi, koska puolueet oli siinä tilanteessa, että niiden piti nopeasti saada sukupolvenvaihdosta aikaan omissa riveissään, ja ne tarvitsi sitä sekä opiskelija- että nuorisoporukkaa sisään.” Jarmo Mäkelä summaa. “Muutamat, tai monethan meistä tekivät hienon poliittisen uran.” SYL:n pesteistä on ponnistettu aina yritysjohtajiksi ja ihan valtakunnanpolitiikan huipulle saakka. 

SYL vahvisti vaikutusvaltaansa päättäjien keskuudessa tekemällä taustatyönsä perusteellisesti. SYL:n hallituksessa 70-luvulla toiminut Helena Raumolin-Brunberg kuvailee: “Yleensä ne esitykset, mitä SYL tarjosi, oli hyvin valmisteltuja. Ne eivät olleet mitään hihasta vedettyjä juttuja, vaan niihin oli kyllä satsattu, tutkimusaikaa, selvitystä, selvitystyötä. Se tietysti myöskin teki sen helpommin omaksuttavaksi päätöksentekijöille.”

80-luvulla SYL:ssa puheenjohtajana toiminut Marjo Timonen muistelee, miten SYL otti maltillisen linjan politisoitumisen vuosien jälkeen. SYL tuki 80-luvun vaihtoehtoliikkeitä, mutta vaikuttamistyön tekemisen tavaksi valittiin maltillisempi suhdetoiminta. “Ja siinä oli vähän sellaista kisaakin sitten, että kuka saa parhaiten ne SYL:n asiat omassa poliittisessa ryhmässään, puolueessa ja eduskuntaryhmässä läpi, että se oli sellaista hyvin moninaista vaikuttamista,” Timonen summaa.  

Yhä enenevissä määrin SYL:n toimintaan tulivat mukaan myös hyväntuuliset tempaukset, joilla haettiin huomiota opiskelijoiden asioille. “[J]otain opintotukiasiaa ajettiin sillä tavalla, että yksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan työntekijä, semmoinen kookas mies oli pukeutunut Väinämöiseksi. Ja hänellä oli sitten kannel. Ja Väinämöisen hahmolla ajettiin sitä, että kuinka tärkeä tämä koulutus ja sivistys on,” Timonen muistelee. 80-luvulta lähtien viestintä on korostunut vaikuttamistyön välineenä ja kekseliäät tempaukset koettiin kiinnostavina sekä mediassa että päättäjien joukossa. 

90-luvulta tähän päivään: vaikuttamisen uudet muodot 

Vuosien varrelle on mahtunut useita tempauksia. Hallitusohjelma- ja budjettineuvotteluiden päivystyksestä on tullut melkeinpä opiskelijaliikkeen tavaramerkki. Päivystyksille on vedetty huomiota mitä mielikuvituksellisimmin tavoin vuosien varrella: esimerkiksi vuoden 2011 hallitusohjelmaneuvotteluiden aikaan SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK veivät pyörillä kulkevan saunan Säätytalon eteen osana Opintotuki indeksiin -kampanjaa. Muutama neuvottelija kävi saunomassa myös vuoden 2019 hallitusneuvotteluiden aikaan opiskelijoiden tynnyrisaunassa Säätytalon edustalla. Hallitusohjelmaneuvotteluita valvottiin myös Smolnan edustalla vuonna 2015, mutta silloin laulettiin YTHS-laajennuksen puolesta YMCA-kappaleen tahtiin violeteissa jumppapuvuissa.

2020-luvulla politiikan maailma on ammattimaistunut ja viestinnän merkitys vaikuttamistyössä korostuu huomattavasti. Sosiaalinen media onkin yksi SYL:n tärkeimmistä vaikuttamisen ja julkiseen keskusteluun osallistumisen välineistä. Silti jo 60-luvulla tärkeäksi koetut henkilökohtaiset suhteet ja verkostoituminen ovat tänäkin päivänä SYL:n vaikuttamistyön ydintä.

Teksti on osa blogisarjaa, joka tarjoaa ensimaistiaisia SYL:n satavuotishistoriateoksesta. Sarjaa varten on haastateltu SYL:n alumneja sekä tomutettu SYL:n arkistoja.